maanantai 7. tammikuuta 2013

Orientation meeting, the first day!

Vatsa vähän nipistellen jännityksestä lähdimme kämppikseni kanssa yliopistolle orientaatiotapaamiseen. Meiltä on aikalailla tasan 2 km kampukselle ja kävellen matkan taittaa helposti puoleen tuntiin. Vaihtareille suunnattu orientaatiotilaisuus pidettiin Háskólatorgilla, missä kävin viime torstaina rekisteröitymässä yliopistoon, salikin löytyi helposti. Infotilaisuudessa höpistiin paljon yleistä mutta tärkeää asiaa rekisteröitymisestä ja tunnusten käytöstä ja tutustuttiin ihmisiin. Infotilaisuuden jälkeen seurasi tiedekuntakohtainen infotilaisuus humanistisia tieteitä opiskeleville (myös ihmiset, jotka aikoivat lukea islantia, jäivät kuuntelemaan). Kaikkien infojen jälkeen meidät vietiin kampuskierrokselle. Kierros oli aika lyhyt ja esitteli vain keskeisimmät rakennukset. Kierroksen jälkeen ihmiset tungeksivat Háskólatorgilla jonottamassa ESN-korttia tai intranetin käyttäjätunnuksiaan.

Olin itse lähettänyt sähköpostia ESN-kortista jo perjantaina ja varannut sen valmiiksi, joten saatoin ohittaa koko jonon ja noutaa omani pois. ESN-kortilla (Erasmus Student Network) saa joitakin alennuksia sekä keskustan liikkeistä, joistakin turistimatkoista että ESN:n retkistä ja tapahtumista. Ja mikä parasta, mukana tuli NOVA-operaattorin prepaid sim-kortti, jossa oli valmiina 1000 kruunua. Samalla sain siis myös islantilaisen puhelinliittymän.

Ugla(paikallinen Korppi)-käyttäjätunnukseni olivat valmiina Service Deskillä, jossa olin käynyt rekisteröitymässä edellisellä viikolla. Ugla on siis yliopiston sähköinen oppimisympäristö, joka sisältää sähköpostin, kurssitiedot aikatauluineen sekä paljon muuta tietoa. Uglan kautta haetaan opiskelijakorttia (jolla saa alennuksia esim. yliopiston kahviloissa), ladataan lisää tulostuskiintiötä, liitetään läppäri yliopiston verkkoon, suunnitellaan opintoja, rekisteröidytään kursseille ja pidetään yhteyttä.

Aikatauluja selatessani minulle valkeni ikävä tosiasia, että lähes kaikki kurssini ovat joiltain osin päällekkäin. Tämä siksi, kun olen ottanut kursseja useista tiedekunnista ja kaikki kurssit kestävät koko kevään. Erityisesti islannin kielen kurssit tuottavat päänvaivaa. Muutenkin tarjolla on mitä mielenkiintoisimpia kursseja ja tarkoitus olisi muka opiskella vain 30 opintopisteen edestä?! Karsiminen tulee olemaan hankalaa.

Oikeastaan kaikki muu on sujunut täällä erittäin loistavasti (kannattaa saapua ajoissa maahan ja tehdä esivalmisteluja, juosta asioilla ennen koulun alkua jne.). Tuntuu, että pohjoismaalaisena muutenkin sulautuu paremmin joukkoon. Ilmasto on suurinpiirtein samanlainen kuin Suomessa, käytännöt ovat samat kuin Suomessa, yleinen fiilis on hyvin pitkälti samanlainen kuin Suomessa, paikalliset näyttävät suomalaisilta (ja minua luullaan joka kerta islantilaiseksi), tavan ruoka on tuttua, kielestä nyt voi esittää hyviä arvailuja ruotsin varassa ja pohjoismaalaisena saa muutamia helpotuksia (välttää esimerkiksi valtavan pinon byrokratiaa, kun saapuu toisesta pohjoismaasta). Erityisen helpolta kaikki tuntuu itsellä, kun seuraa vierestä kämppisparan selviytymistä: kieli ei taitu, puhelin ei tunnista uutta sim-korttia, on aivan pihalla muiden vaihtareiden jutuista, koska ei ole omaa facebook-profiilia ja paikallisen sotun saamisessa kestää kuukausi (ja ennen tätä ei voi saada yliopiston tunnuksia eikä siis ilmoittautua kursseille, käyttää sähköpostia tai tilata opiskelijakorttia).

Háskólatorg ("University square")

Päärakennus
Alvar Aallon suunnittelema Nordic House (tuottaa kyseisen arkkitehdin luomukset päänvaivaa täälläkin). On piruvie ahvenanmaalaisetkin saaneet oman lipun salkoon...

Kotikatu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti