maanantai 14. tammikuuta 2013

Sananen säästä

Islannin talven keskilämpötila on noin 0 astetta. Täällä voi siis mennä pakkasen puolelle, mutta harvemmin useampaa astetta (viikon aikana koettu minimi on tainnut olla -4) ja harvoin satava lumikin sulaa päivissä. Meren rannalla oleva Reykjavik nauttii kosteasta meri-ilmastosta ja Golfvirran tuomista lämpimistä tuulista (ainakin tuuli tuntuu olevan paljon lämpimämpi kuin Suomessa). Sisämaassa ilmasto on kuivempi ja lumi saattaa pysyä pitempään maassa. Viimeiset vuodet ovat olleen Islannissa erittäin lämpimiä: talvella lämpötila saattaa nousta jopa 8 asteeseen ja kesällä olla hellettä, jota Islannissa ei normaalisti ole. Lunta ei tule, mikä vaikuttaa yleisesti mielialaan.

Suomessa voi melkeinpä luottaa siihen, että pysyvä lumi sataa maahan viimeistään joulukuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen kaamosmasennus helpottaa jonkin verran. Täällä ollessani lunta ei ole satanut ennen tätä päivää ja sekään tuskin pysyy pitkään. Aurinko "nousee" vasta yhdeltätoista ja laskee neljän jälkeen, muutoin on säkkipimeää... Ja sateista. Kuin ikuinen marraskuu. Hämärä ja alakuloinen sää vaikuttavat mielialaan ja kaikki vaihtarit ovat valitelleet väsymystä. Energiaa ei vain tunnu riittävän. Ei, vaikka kuinka vitamiineja söisi! Aamulla tulee helposti nukuttua auringon nousuun asti, koska muuten sitä joutuisi odottelemaan tuntitolkulla. Illalla kukaan ei oikein jaksa tehdä mitään.

Eilen aurinko paistoi pitkästä aikaa melkein kirkkaalta taivaalta ja imimme kaiken valon itseemme kävelemällä kaupungin länsirannalle, Reykjavikin vanhaan satamaan.

Laura


Portaat, joita pitkin pakenimme vuorovettä.

Tänään satoi viimein kauan kaivattua lunta!!! Lumi on hassua, tiivistä ja rakeista - ihan erilaista kuin Suomessa. Lähdimme vaelluskerhon (paikallinen JOPA) poppoon kanssa huiputtamaan 20 kilometrin päässä Reykjavikin ulkopuolella olevaa Vifilsfell-tunturia. Rinne oli jyrkkä ja luminen ja olin iloinen päätöksestäni hankkia vaelluskenkiini jääpiikit. Lumen alla piili kavala jää, mutta piikkien ansiosta jalat pitivät. Taivas oli kirkas ja auringon laskettua pääsimme ihastelemaan linnunrataa ja laskeutuessamme takaisin autoille viimein kauan kaivattuja revontulia!
Vifilsfell



Rinteessä

Aluksi se oli vain raita taivaalla...

...sitten alkoi tulien tanssi!
Revontulia näkyi kaupungissakin

Esja ja pohjoiset valot
Aiheen Islannin suosituimpaan avausreplaan saa täältä: http://en.vedur.is/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti